Etusivu > Maiden suhteiden historiaa > Vaikutelmia Suomesta > Olaus Magnuksen Pohjoisten kansojen historia ilmestyi ranskaksi (...)

Olaus Magnuksen Pohjoisten kansojen historia ilmestyi ranskaksi 1561 [fr]

Ruotsalaisen Olaus Magnuksen vuonna 1555 ilmestyneen mittavan pääteoksen, Historia de gentibus septentrionalibus (Pohjoisten kansojen historia), ranskankielinen käännös julkaistiin jo 1561. Siitä tuli pian ilmestymisensä jälkeen tärkein pohjoisia kansoja käsittelevä hakuteos.

Teoksessa esitellään Pohjolaa, myös Suomea, jotka eivät olleet täysin tuntemattomia Euroopassa, etenkään Ranskassa. Jo keskiajalla useita suomalaisopiskelijoita oli lähetetty Pariisiin. Suomalaisesta Turun hiippakunnasta lähti Pariisiin itse asiassa enemmän opiskelijoita kuin ruotsalaisesta Upsalan hiippakunnasta. Useista suomalaisopiskelijoista tuli myöhemmin Sorbonnen rehtoreita ja seitsemästä piispoja omaan maahansa.

Histoire des pays septentrionaux, écrite par Olaus le Grand, Goth, archevêque d’Upsale et souverain de Suécie et Gothie... traduite du latin... en françois, Olaus Magnus, impr. de C. Plantin, 1561 (Pohjoisten kansojen historia, kirjoittanut Olaus Magnus Gothus, käännetty latinasta ranskaksi, painanut C. Plantin 1561)

Olaus Magnuksen teos Gallicassa:
http://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k531647

Katkelmat:
Suomalaisten erilaisista taistelutavoista (p. 153)
Suomalaisten aseista (p. 154)

PDF - 1.1 Mo
(PDF - 1.1 Mo)
"Finnit eli Pohjolan suomalaiset kansat olivat tavattoman villejä. Sen takia heiltä oli kuninkaallisessa asteuksessa kielletty ankaran rangaistuksen uhalla käyttämästä toistensa tuhoksi taisteluaseita kuten piikkejä, nuolia, keihäitä, miekkoja tai pitkiä tikareita. Sen sijaan heidän sallitaan ehdottomasti käyttää kirveitä ja piiluja rauhanomaisiin tarkoituksiin; niillä he rakentavatkin erinomaisia rakennuksia. Ei sovi kuitenkaan kieltää, etteikö heillä olisi puoustusaseita. Niillä he tarpeen tullen torjuvat ryöstönhaluiset moskoviitit, jotka asuvat aivan liian lähellä heidän rajojaan. Ensimmäisen hyökkäyksen kohtaamiseen ja torjumiseen suomalaiset käyttävät sauvalinkoja; jos taistelu sitten syntyy aivan lähellä, he puolustautuvat vöihinsä sitomillaan linkokivillä. He ovat hyvin väkivahvoja ja taitavia lingolla ampujia eivätkä koskaan erehdy maalista." [...] Olaus Magnus, Suomalaiset Pohjoisten kansojen historiassa I, Gummerus 2002

JPEG

Julkaistu 06/02/2017

Sivun alkuun