Ranskan puolustusministeri Michèle Alliot-Marien puheenvuoro

Euroopan unioni koostuu tänään 25 valtiosta, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen pyrkimykseen rakentaa rauhanomainen, yhdistynyt ja vaikutusvaltainen Eurooppa, joka kykenee puolustamaan kansalaisiaan ja etujaan maailmanlaajuisesti, mutta myös edistämään vapautta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia kunnioittavia arvojaan sekä myötävaikuttamaan aktiivisesti kansainvälisen rauhan ja vakauden ylläpitämiseen. Unionilla on tämän pyrkimyksen toteuttamiseksi hallussaan huomattavia voimavaroja. Siitä ei ole epäilystäkään. Tässä hengessä ja tätä tavoitetta silmällä pitäen luotiin eurooppalainen puolustus. Se muodostaa tänään tehokkaan työkalun, joka täydentää ja vahvistaa Pohjois-Atlantin liiton turvallisuuskoneistoa Euroopan mantereella. NATO ja Euroopan unioni eivät ole kilpakumppaneita, kaukana siitä. Ne toimivat toisiaan täydentäen ja toisilleen uskollisina niitä vastaan, jotka uhkaavat kansainvälistä turvallisuutta ja vakautta.

Eurooppalaisen puolustuksen tavoitteena on tänään saavuttaa nykyistä suurempi strateginen itsemääräämisoikeus. EU:n puolustusmateriaalivirasto on perustettu juuri tässä tarkoituksessa. Sen avulla meidän on mahdollista määritellä yhdessä tarpeemme teollisuuden ja teknologian aloilla sekä järkeistää ponnistelujamme, kartoittaa yhteiset voimavaramme ja suunnitella tutkimustoiminnan kautta tieteen ja teknologian tulevaisuutta. Puolustusmateriaalivirasto myötävaikuttaa vahvan ja kilpailukykyisen perustan syntymiseen eurooppalaisen puolustusmateriaaliteollisuuden alalla.

Riskien yhtenevään tulkintaan nojautuen Euroopan unionin jäsenvaltiot kykenevät omaksumaan yhä yhtenäisemmän tavan suhtautua uhkiin. Eurooppalaisilla on hallussaan kriisienhallintaan liittyvää erityistä tieto-taitoa. EU onkin siten luonut institutionaalisen järjestelmän, joka määrittää rajat sen voimankäytölle. EU:n väliintulokeinot ovat viime aikoina lisääntyneet. EU:lla on käytössään laaja valikoima sekä sotilaallisia että siviilikriisinhallinnan keinoja, joiden avulla puuttua kriiseihin kokonaisvaltaisella tavalla. Operatiivisella tasolla EU:n esikunnassa toimivan suunnitteluyksikön tavoitteena on parantaa kykyä ennakoida ja johtaa EU:n tulevia ulkoisia operaatioita. EU:n nopean toiminnan joukot, joiden perustamisesta päätettiin Helsingin Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 1999 mahdollistavat sen, että meillä on tänään kyky saattaa 60 päivässä toimintavalmiuteen 60 000 sotilasta ns. Petersbergin tehtävien toteuttamiseksi. Tätä kykyä nopeaan toimintaan vahvistaa edelleen päätös perustaa armeijoiden välisiä, 1 500 sotilaasta koostuvia taisteluosastoja, jotka olisivat kriisin sattuessa lähtövalmiina 15 päivän kuluessa ja joita voitaisiin ylläpitää vähintään 120 päivää.

Euroopan uudet santarmijoukot osallistuvat kriisinhallintaprosessiin sitä mukaa kuin sotilaalliset joukot irrottautuvat tehtävästä. Siirtyminen sotilaallisesta vaiheesta siviilivaiheeseen on nimittäin usein herkkä. Tällä osa-alueella eurooppalainen osaaminen, joka nojaa tarkkaan käsitykseen kriisien päättymisvaiheen vaatimista tehtävistä, on nykyään tunnustettu.

EU:n asiantuntemus turvallisuuden ja puolustuksen aloilla sallii sen tarkastella vailla komplekseja suhdettaan NATO:on. Ensinnäkin, EU:n panos puolustusliitolle on miesvahvuudessa mitattuna suuri samoin kuin sen osallistuminen puolustusliiton operaatioihin. KFOR-joukot Kosovossa, kansainväliset turvallisuusjoukot Afganistanissa (ISAF) ja SFOR-joukot Bosniassa koostuvatkin pääosin eurooppalaisista sotilaista. Toiseksi, EU on saavuttanut viime vuosina kiistattoman operatiivisen uskottavuuden, mistä todistavat menestys Concordia-operaatiossa Makedoniassa sekä Artemis-operaatiossa Kongon demokraattisessa tasavallassa. EU on osoittanut kykenevänsä johtamaan itsenäisesti sotilaallisia toimia. EU:n mukaantulo sekä sotilaallisena että siviilisotilasyhteistyötä harjoittavana toimijana Bosniassa vuoden lopulla tullee lisäksi osoittamaan, että EU pystyy tarjoamaan erilaisiin haasteisiin mukautettuja ratkaisuja. Suomen osallistuminen 200 sotilaan voimin AlthéaI-operaatioon ja Suomen kantama vastuu operaation pohjoisen alueen kehysvaltiona ansaitsee tässä yhteydessä erityisen huomion. Tämä Berlin Plus -sopimusten (NATO:n ja EU:n välillä tehdyt yhteistyösopimukset) puitteissa toteutettava operaatio tarjoaa niin ikään tilaisuuden korostaa jälleen Euroopan unionin ja Pohjois-Atlantin liiton välisen yhteisyön korkeaa laatua.

Eurooppalaisen puolustuksen kehitys on EU:n kaikkien jäsenvaltioiden mobilisoinnin tulos. EU:n perustuslaillisen sopimuksen hyväksyminen - mikä merkitsee edistymistä myös ETPP:n alalla (keskinäistä puolustusta koskeva artikla, yhteisvastuulauseke ja rakenneyhteistyö...) - vakiinnuttaa tämän realiteetin. Voimme olla siitä ylpeitä.

Julkaistu 18/11/2011

Sivun alkuun