Ranskan instituutiot

4.10.1958 hyväksytty perustuslaki säätelee viidennen tasavallan instituutioiden toimintaa. Siihen on tehty useita muutoksia: yleiset, suorat presidentinvaalit (1962), kansanedustajien rikosoikeudellista vastuuta käsittelevä lakiuudistus (1993), eduskunnan siirtyminen yhteen istuntokauteen, kansanäänestyksen laajempi käyttö (1995), Uuden-Kaledonian statusta koskeva väliaikainen lainsäädäntö (1998), EMU, laki vaalimandaattien ja -tehtävien tasa-arvosta ja kansainvälisen rikosoikeuden tuomiovallan tunnustamisesta (1999), presidentin virkakauden lyhennys (2000), presidentin rikosoikeudellista vastuuta koskeva lakiuudistus, kuolemantuomion kiellon sisällyttäminen perustuslakiin sekä Uuden-Kaledonian autonomiaa koskeva uudistus (2007).

JPEG

Tasavallan presidentti

Valtion päämies valitaan yleisillä, suorilla vaaleilla viideksi vuodeksi kerrallaan (kansanäänestys viiden vuoden valtakaudesta pidettiin 24.9.2000).

François Hollande valittiin viidennen tasavallan seitsemänneksi presidentiksi 6. toukokuuta 2012.

Tasavallan presidentti nimittää pääministerin, ja tämän ehdotuksen pohjalta hallituksen jäsenet (perustuslain 8 artikla).

Hän johtaa valtioneuvostoa, vahvistaa lait ja toimii armeijan ylipäällikkönä. Hän voi hajottaa kansalliskokouksen ja hoitaa poikkeuksellisia tehtäviä vakavan kriisin sattuessa (16. artikla).

Lisätietoja: www.elysee.fr

Pääministeri ja hallitus

Hallitus määrittelee ja toteuttaa pääministerin johdolla maan politiikkaa.
Se on vastuussa parlamentille (artikla 20).
Pääministeri johtaa hallituksen toimintaa ja
huolehtii lakien toimeenpanosta (artikla 21). Manuel Valls nimettiin Ranskan pääministeriksi 31. maaliskuuta 2014 ja uudelleen 26. elokuuta 2014.

Lisätietoja: www.premier-ministre.gouv.fr

Parlamentti

Ranskan parlamentti on kaksikamarinen.

Kansalliskokouksen edustajat valitaan suoralla kansanvaalilla joka viides vuosi. Edelliset vaalit pidettiin kesäkuussa 2012.

Senaatin edustajat valitaan kuudeksi vuodeksi. Puolet edustajista valitaan joka kolmas vuosi välillisillä vaaleilla. Seuraavat vaalit pidettään 24. syyskuussa 2014.

Nämä kaksi kamaria valvovat hallitusta ja säätävät lakeja. Jos lakihankkeesta ei päästä yksimielisyyteen, kansalliskokous ratkaisee asian ilman senaattia.

- Kansalliskokous

Kansalliskokouksessa on 577 kansanedustajaa seuraavasti:

Groupe socialiste, républicain et citoyen : 275 (+ 15 vaaliliitossa)
Groupe Union pour un Mouvement Populaire : 191 (+ 8 vaaliliitossa)
Groupe Union des démocrates et indépendants : 30
Groupe écologiste : 17 (+1 vaaliliitossa)
Groupe radical, républicain, démocrate et progressiste : 17
Groupe gauche démocrate et républicaine : 15
Mihinkään ryhmään kuulumattomat edustajat : 8

Lisätietoja: www.assemblee-nationale.fr

- Senaatti

Senaatti koostuu 348 senaattorista, jotka viime vaalien jälkeen jakautuvat eri puolueiden kesken seuraavasti:

Groupe Union pour un Mouvement Populaire : 130
Groupe socialiste : 128
Groupe de l’Union des démocrates et indépendants : 31
Groupe communiste, républicain et citoyen : 21
Groupe du Rassemblement démocratique et social européen : 18
Groupe écologiste: 10
Sitoutumattomat : 7

Lisätietoja: www.senat.fr

Perustuslakivaliokunta

Yhdeksänjäsenisen perustuslakivaliokunnan tehtävänä on valvoa vaalien lainmukaisuutta ja valtiosäädännöllisten sekä sille tarkistettavaksi annettujen lakien perustuslaillisuutta

www.conseil-constitutionnel.fr

Kansallislaulu

Vuonna 1792 Strasbourgissa sävelletystä Reinin armeijan sotalaulusta tuli Marseljeesi (La Marseillaise
). 14. heinäkuuta 1795 se päätettiin ottaa kansallislauluksi.

Ranskan tasavallan tunnuslause on Vapaus, veljeys, tasa-arvo (Liberté, Égalité, Fraternité).

Lippu

Vuonna 1789 La Fayette lisäsi kuninkuutta symboloivan valkoisen Pariisin kansalliskaartin sinipunaiseen kokardiin. Trikolori on Ranskan tasavallan virallinen tunnus.

JPEG

Lisätietoja : Les symboles de la République et le 14 juillet

Tiedot päivitetty 8.09.1.2014

Julkaistu 09/09/2014

Sivun alkuun