Léonie d’Aunet’n Naisen matkakertomus Lapista vuonna 1839 [fr]

Niiden lukuisien matkalaisten joukossa, jotka etelämpää Euroopasta tulivat Pohjolaan, oli vain harvoja naisia. Siksipä Léonie d’Aunet’n (1820 - 1879) matka Skandinavian halki aina Huippuvuorille ja kulku Suomen Lapin kautta paluumatkalla vuonna 1839 herätti suurta kiinnostusta Pariisissa. Kiinnostusta herätti myös hänen matkakertomuksensa le Voyage d’une femme au Spitzberg, joka oli valtava menestys heti julkaisuvuonnaan 1854. Seuraavina 30 vuotena se julkaistiin uudelleen seitsemän kertaa (vuosina 1855, 1867, 1872, 1874, 1879, 1883, 1885). Siitä on tehty myös kaksi kriittistä laitosta, vuosina 1992 ja 1995.

Léonie d’Aunet oli elänyt kaksi vuotta kuvataiteilija François Biardin kanssa, kun taiteilijaa lähestyi laivastonupseeri Paul Gaimard, saadakseen tämän mukaan la Recherche -laivalla tehtävälle tieteelliselle tutkimusmatkalle Lappiin ja Huippuvuorille 1830-luvun lopulla. Retkikuntaan kuului tiedemiehiä, virallisia taidemaalareita sekä kirjailija ja journalisti Xavier Marmier, jonka tehtävänä oli kirjoittaa matkakertomus. Tutkimusmatkan oli tilannut kuningas Ludvig Filip, joka nuoruudessaan oli paennut vallankumousta ja matkallaan vuonna 1795 käynyt Pohjolassa ja Lapissa asti Montjoien kreivin kanssa.

Léonie d’Aunet lupasi taivutella Biardin ottamaan vastaan Gaimardin tarjouksen sillä ehdolla, että pääsisi itsekin mukaan. Hädin tuskin 19 vuotta täyttänyt nainen pääsi matkaan. Useiden matkalaisten tarinoiden ja esimerkiksi Marmier’n tekstin jälkeen julkaistu Léonie d’Aunet’n tarina kuuluu yhä 1800-luvun matkakertomusten ja tutkimusmatkaselostusten klassikoihin.

Voyage d’une femme au Spitzberg, Léonie d’Aunet, Paris 1854

PDF - 745.7 ko
(PDF - 745.7 ko)

Katkelma:

Suomalaiset ovat tottuneet järjestykseen ja työhön; he ovat kestäviä ja työteliäitä; kukin perhe pitää huolen itsestään, viljelee peltojaan, rakentaa talonsa, valmistaa huonekalunsa, tarve-esineensä ja kenkänsä, kutoo kankaansa ja lakanansa ja lisäksi opettaa lapsensa, nimittäin niin Suomessa kuin Ruotsissa ja Norjassakin kaikki maalaiset osaavat lukea ja kirjoittaa, ja onpa heillä jopa joitakin perustietoja historiasta ja maantiedostakin.

Piirrokset
JPEG
JPEG

Julkaistu 09/03/2017

Sivun alkuun