Ensimmäiset suurlähettiläät sotien välisenä aikana [fr]
edellinen artikkeli: "Ranskan Suomen-konsulit itsenäistymiseen saakka"
seuraava artikkeli: "Ranskan Suomen-suurlähettiläät vuodesta 1945"
Ranska tunnusti nopeasti tammikuussa 1918 Suomen itsenäisyyden, mutta diplomaattisuhteiden aloittaminen viivästyi ensin kansalaissodan ja sitten Suomen hallitusmuotokysymyksen sekä ensimmäisen maailmansodan päättymisen vaikutusten takia. Siksi Suomeen nimitettiin Ranskan diplomaattiedustaja vasta vuonna 1919.
Konsuli Louis Raynaud’lla oli ollut ratkaiseva rooli Ranskan ripeässä Suomen itsenäisyyden tunnustamisessa. Hänen väliaikaisia seuraajiaan olivat Jean Poirot (1918-1919) ja Jean de Faramond (1919) ja samoihin aikoihin Ranska lähetti Helsinkiin sotilasedustuston, jota johti eversti Georges Gendre. Vasta kesäkuussa 1919 nimettiin ensimmäinen diplomaattiedustaja, Auguste Fabre, jonka Helsinkiin tulo oli omiaan vakiinnuttamaan ranskalais-suomalaisia suhteita. Hänen vuonna 1921 nimetty seuraajansa André Ribot viipyi hänkin vain kaksi vuotta.
Tuon aikakauden suurlähettiläistä legendaarisin oli epäilemättä Maurice de Coppet (Viljo Sjöströmin maalaamassa muotokuvassa alempana), joka marraskuussa 1923 nimitettynä vietti kuusi vuotta Suomen pääkaupungissa. Tämä humanisti oli erityisen kiinnostunut kulttuurista, opetteli ruotsia ja suomea ja käänsi joitakin suomalaisen kirjallisuuden klassikkoja. Hän jätti yliopiston kirjastolle rahaston, josta myönnetään kolmen vuoden välein palkinto käännökselle ranskan kielestä. Maurice de Coppet lähti Helsingistä vuonna 1929.
Väliaikaisen asiainhoitaja Grandvier de l’Epervier’n jälkeen Helsinkiin tuli vuonna 1930 paroni Gaston Moisson de Vaux (kuvassa). Tuohon aikaan suurlähetystö oli Esplanadilla ja residenssi Norrménin talossa Katajanokalla.
Hänen seuraajansa Adrien Bonnefoy-Sibour oli prefekti kuten hänenkin seuraajansa, entinen suojelupoliisin päällikkö Charles Magny, joka tuli Helsinkiin marraskuussa 1936 ja jäi vuoteen 1940.
Suurlähettiläs Maurice de Coppet Viljo Sjöströmin maalamassa muotokuvassa
Suurlähettiläs Gaston Moisson de Vaux toimistossaan Ranskan tuolloin Katajanokalla silloisessa Norrménin talossa sijainneessa residenssissä